❤  34

Terve kuntatalous

Väestömuutoksia ja muuttoliikkeitä tutkiva VTT Timo Aro totesi hiljattain antamassaan haastattelussa, että Suomessa ei vielä olla oikein sisäistetty millaisen rahoitusongelman edessä Suomeen sodanjälkeen rakennettu pohjoismainen hyvinvointijmalli on. Syntyvyys laskee, iäkkäiden osuus nousee ja työikäisen väestön osuus laskee jopa 100 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Kuntien muuttovoitto koostuu pääosin maahanmuutosta, mutta työperäisen maahanmuuton lupakäsittelyt takkuavat ja ulkomaiset opiskelijat lähtevät maasta valmistumisensa jälkeen.

Investointien jaksotus talouden kantokyvyn mukaan

Vihdin kunta on tehnyt tilinpäätöksissä tappiota vuodesta 2018 lähtien niin, että vuoden 2020 lopussa kertyneitä ylijäämiä olisi taseessa ollut enää 3,4M€. Valtion koronatuet kuitenkin pelastivat Vihdin ja tilinpäätös kääntyi niin voitolliseksi, että siitä saatettiin siirtää Tunnin Juna-hankkeen rahastoon 3,740 M€. 

Vihdin lainakannan ennustetaan nousevan 140 miljoonaan euroon, 4832 €/asukas vuoteen 2023 mennessä.

Etelä-Nummelan kaavoittaminen ei ole vain piirroksia paperilla. Se tuo toteutuessaan mukanaan valtavan määrän investointeja. Etelä-Nummelan koulun rakentaminen on vain alkusoitto. Kadut, tiet, kunnallistekniikka, jätevedenkäsittelylaitos nostavat investoinnit reilusti yli 100 miljoonan euron. Kaiken tämän maksavat kunnan nykyiset yritykset ja asukkaat, eivät ne, joita kunta toivoo houkuttelevansa Etelä-Nummelaan. 

Siksi kysyn, kuten Jari Tervo, ENTÄ JOS? Entä jos Tunnin Juna-hanke ei toteudukaan? Entä jos Etelä-Nummelaan ei saadakaan asemaa? Entä jos alueelle ei muutakaan yrityksiä ja asukkaita toiveiden mukaan?

Etelä-Nummelaan kohdistuvia investointeja ei pidä toteuttaa ennakoivasti, vaan vasta kun ne ovat välttämättömiä, kun kunnan talous ja rahoitus ne kestää eikä  kunnan muuta toimintaa vaaranneta tai muita alueita laiminlyödä.

 

Ei veronkorotuksille

Soteuudistus tulee siirtämään kunnan kustannuksista 88,6 M€, 49%  Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Rahoituksen osalta Kuntaliiton arvio on, että veroäyristä kunnilta katoaa 13 prosenttiyksikköä. Vihdissä siis veroäyristä jäisi 'omaan käyttöön'  7,5%. 

Tällä 7,5%:n veroäyrillä ja oletettavastikin pienenevillä valtionavustuksilla on maksettava koulutus, myös oppivelvollisuusiän nostosta ja oppimateriaalien maksuttomuudesta kertyvät kustannukset, kulttuuri, nuoriso, investoinnit ja kaikki muu. 

Valtionverolla ja kuntaverolla on se ero, että valtionvero on progressiivinen ja kuntavero tasavero. Nousevien sote-kustannusten mukana valtionvero tulee kiristymään. Jotta kokonaisveroaste ei nouse katalasti kahta kautta, on kuntaveron nostolle sanottava jyrkkä ei.